Pystysuuntaisen liikenteen kysyntä on yhtä vanhaa kuin ihmissivilisaatio. Thevarhaisimmat nostolavatkäytti ihmis-, eläin- ja hydraulivoimaa painon nostamiseen. Nostolaitteet ovat luottaneet näihin perustehotiloihin teolliseen vallankumoukseen asti.

Muinaisessa Kreikassa Archimedes kehitti parannetun nostolaitteen, jota ohjattiin köysien ja hihnapyörien avulla. Sekäytettyvinssi ja vipu nostoköyden kelaamiseksi puolaan.

Vuonna 80 jKr gladiaattorit ja villieläimet nousivat primitiiviselle nostolavalletavoittaaRooman Colosseumin areenan korkeus.

Keskiaikaisissa tiedoissa on lukemattomia ihmisiä, jotka nostivat nostolaitetta, ja kuvioita, jotka tarjosivat tarvikkeita eristyneisiin paikkoihin. Tunnetuin niistä on Kreikan St. Baram -luostarin nostolava. Tämä luostari sijaitsee vuoren huipulla noin 61 metriä maanpinnan yläpuolella. Nostin käyttää koreja tai lastiverkkoja ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseen ylös ja alas.

Vuonna 1203 Ranskan rannikolla sijaitsevan luostarin nostolava asennettiin valtavalla juoksumatolla. Aasi antoi nostovoiman. Käärimällä köysi valtavan pilarin ympärille kuorma nostettiin.

1700-luvulla mekaanista voimaa alettiin käyttää nostotasojen kehittämisessä. Vuonna 1743 ranskalainen Ludvig XV antoi luvan asentaa henkilökunnan nostolavat vastapainoilla Versaillesin yksityiseen palatsiin.

Vuonna 1833 edestakaisin liikkuvia sauvoja käyttävä järjestelmä nosti kaivostyöläisiä Harzin vuoristossa Saksassa.

Vuonna 1835 Isossa-Britanniassa sijaitsevaan tehtaaseen asennettiin hihnakäyttöinen nostolava, jota kutsutaan "vinssikoneeksi".

Vuonna 1846 ilmestyi ensimmäinen teollinen hydraulinen nostolava. Pian sen jälkeen ilmestyi muita sähkökäyttöisiä nostolaitteita.

Vuonna 1854 amerikkalainen mekaanikko Otis keksi räikkämekanismin ja esitteli turvallisen nostotason New Yorkin messuilla.

Vuonna 1889, kun Eiffel-torni rakennettiin, siihen asennettiin höyrykäyttöinen nostolava, jonka jälkeen käytettiin hissiä.

Vuonna 1892 Chilen Astilero-vuoren nostolaitteet valmistuivat. Tähän mennessä 15 nostolavalla on edelleen käytössä yli 110 vuoden takaisia ​​koneita ja laitteita.

Tällä hetkellä Sveitsin Graubundenissa rakenteilla oleva "Gotthard-tunneli" on maanalainen rautatietunneli Alppien hiihtokeskuksista muihin Euroopan maihin. Se on 57 kilometriä pitkä ja sen odotetaan valmistuvan ja avautuvan liikenteelle vuonna 2016. Alppien suurnopeusjuna-asemalle noin 800 metriä maanpinnan yläpuolelle rakennetaan nostolava suoraan maahan. Valmistuttuaan siitä tulee maailman pisin nostolava. Päästyään maahan nostotason kautta matkustajat voivat ottaa Alpine Glacier Sightseeing Express -junan ja saavuttaa vuoren lomakeskuksen kahdessa tunnissa.